Mokkapala

Lauantaina olikin vaihteeksi taas aamupelejä. Liikkeelle kohti Vantaankoskea piti lähteä heti seitsemän jälkeen, matkalta poimittiin pari kyytiläistä. Vuorossa oli osaltamme ensimmäiset VJS:n talvisarjan pelit.

Pelin alkua odotellessa olikin hyvää aikaa käväistä buffetissa aamupalalla.  Kahvi ja mokkapala siis. Annoin tällä kertaa myyjän laittaa palan lautaselle.  Kauhistuneena katsoin kun kakkulapio liikkui kohti yhtä pienimmistä paloista.  Myyjä taisi kuitenkin havaita pettyneen ilmeeni ja totesi jotta otetaan kuitenkin näitä vähän suurempia paloja. Olin helpottunut.

Kuten kuvastakin näkyy, mokkapala oli ulkonäöltään varsin tavanomainen. Pohja paksuhko, koristeena suhteellisen runsaasti strösseliä. Hyvänmakuinenkin oli. Kahvi sen sijaan oli tällä kertaa aika myrkkyä.

Aamupäivän aikana olikin mukava tallustella kenttää ympäri ja ihastella varsin hienoa kuplahallia. Kuplan alareunaankin oli tehty punainen ja keltainen raita, VJS:n värien mukaan. Pelien kallistuessa kohti loppuaan saatoin tästä Vantaalaisesta punakeltaisesta kuplasta käsin havaita auringonkin tulleen esiin kuplan toisella puolella. Sen tarkempia havaintoja ei tämän kuplan sisältä pystynyt tekemään.  Tämä saikin minut miettimään sitä kuuluisaa punavihreää kuplaa.  Myytäisiinkö sielläkin mokkapaloja?

Tänään ei varsinaisesti ollut kyse urheilutapahtumasta. Mokkapaloja kuitenkin käytettiin varainhankintaan lasten ja nuorten hyväksi, joten päätin lisätä blogimerkinnän. Kyseessä oli vanhempaintoimikunnan järjestämä Halloween juhla Meritorin koululla.  Buffetti, ongintaa, kammokuja ja liikuntasaliin viritetty temppurata. Tilaisuus on perinteisesti houkutellut paikalle suuren määrän kävijöitä.

Buffetissa oli varsin suuri mokkapalavalikoima. Erilaisten toteutusten kirjo oli varsin runsas. Kysyntä on suurta, joten leipojia erilaisia toteutuksia on runsaasti. Ostohetkellä oli tarjolla muistaakseni neljää erilaista näkemystä mokkapaloista (1,5 EUR). Valinta oli hiukan vaikea, päädyin kuitenkin antamaan mahdollisuuden Halloween aiheiselle toteutukselle.

Pohja ja varsinainen kuorrute oli ihan standardin mukaisesti toteutettu. Koristeissa oli käytetty luovuutta ja nähty vaivaa. Kunkin palan päälle oli tehty valkoisesta sokerikuorrutteesta hämähäkin verkko. Hämähäkin jalat oli saatu aikaan lakritsinauhasta ja ruumiina oli puolikova salmiakkimakeinen. Lopputulos oli varsin näyttävä. Maultaan mokkapala oli oikein hyvä. Pohja oli kuohkea ja kuorrute oli sopivan kahvinen. Hämähäkin jalat antoivat mukavan lakritsin vivahteen.

Tälle mokkapalalle plussaa luovasta koristelusta ja hyvästä mausta. Lakritsin ystävänä harmitti se että hämähäkille oli tehty vain kuusi jalkaa. Mielelläni olisin syönyt ne puuttuvat kaksi jalkaa.

 

Tänään oli vuorossa E2 AAA sarjan peli Espoonlahden harjoitushallissa. Vastaan luisteli Hyvinkään Jää-Ahmat. Itse pääsin taasen toimitsijaksi. Onneksi tänään oli vilkas pelipäivä. Seuraava peli alkoi heti meidän ottelun jälkeen ja sisäänkäynnin viereen oli ilmestynyt myyntipöytä.

Edellisenä iltana vietettyjen lankomiehen varpajaisten yhteydessä olivat kaikki käteisvarani huvenneet. Onneksi vaimo kaivoi kuvettaan ja pääsin ostoksille. Tyttärelle pillimehu ja itselleni mokkapala. Mokkapalat olikin tällä kertaa tehty pyöreään kertakäyttöiseen piirakkavuokaan. Esillä oli kaksi vuokaa, molemmat samanlaisia. Otin toisesta mokkapalasiivun. Hintana 1,5 EUR. Siirryin syömään hallin ulkopuolelle. Maistelu piti suorittaa melko nopeasti, muu perhe odotteli jo autossa.

Koostumukseltaan pohja oli ihan ok. Ei oikein sanottavaan suuntaan tai toiseen. Kuorrute oli hyvä, nonparellit olivat uponneet kuorrutteeseen. Tavallisesti ne ovat pikemminkin kuorrutteen pinnalla. Maultaan kuorrute oli hyvä. Erityismaininta innovatiivisuudesta. Ihan hyvä idea käyttää kertakäyttöisiä foliovuokia, haittapuolena toki se mokkapalojen perinteinen muoto kärsii. Varsinkin isommissa tilaisuuksissa tyhjien uuninpeltien säilöminen palauttelu omistajilleen aiheuttaa ylimääräistä vaivaa.

 

 

 

Taas viikonloppu ja pari peliä. Lauantaina olimme kiekkopelissä Järvenpäässä, mutta kahvion tarjonta ei tällä kertaa oikeuttanut blogimerkintään.

Tänään suuntasimme Sipooseen, E2 ikäluokan peli Sipoon Wolffia vastaan. Sipoon jäähalli olikin minulle uusi tuttavuus. Jollain oudolla tavalla ei ollut vielä vieraspelejä osunut Sipooseen.

Saavuimme paikalle tuntia ennen peliä. Hallin aulassa oli selkeä paikka kahviolle. Valitettavasti ketään ei ollut vielä paikalla, ja epävarmuus siitä onko tänään myyntiä ensinkään kalvoi mieltäni. Eräs isä tiesi kertoa että lähellä olisi auki oleva kahvila, joten suuntasimme ajankuluksemme sinne.

Kahvila Kaksi Verantaa osoittautuikin varsin oivaksi paikaksi. Otin kahvin ja vaimon kanssa puoliksi palan valkosuklaamutakakkua. Kahvi oli hyvää ja kakku oli liki täysosuma. Töykeän hyvää.

Palattuamme takaisin huomasin että hallillakin oli puuhailtu. Oven ulkopuolelle oli ilmaantunut kaasugrilli ja kahviokin oli auennut.  Tuotteiden joukossa oli mokkapaloja. Juuri toisesta kahvilasta tulleena en heti kehdannut hyökätä tiskille. Odottelin viitisen minuuttia ja kävin ostamassa mokkapalan. Mokkapalat olivat valmiiksi leikattuina paloina tarjottimelle aseteltuna.  Kakkulapio oli valmiina yhden palan alla, joten en ruvennut sen ihmeemmin valikoimaan.

Palat olivat kaikki varsin paksuja, myöskin kuorrutetta oli varsin paksulti.  Kuvausta varten tökkäsin mokkapalaan lusikan pystyyn, jotta pohjan paksuus olisi helpompi hahmottaa. Nonparellit olivat standardiväreissä. Pohjan rakenne oli melko kuohkea, olisi voinut olla hiukan kosteampi.  Kuorrute oli hyvän makuinen, kahvin makua olisi ehkä saanut olla enemmän. Paksuudesta johtuen kuorrutteen maku oli melko hallitseva, mielestäni kuorrute oli jopa liian paksu. Kokonaisuutena kuitenkin kelpo tuote, hintaakin maltilliset 1,5 euroa.

Jalkapallopeli ja lätkäharkat sattuivat tänään mukavasti  suunnilleen samaan aikaan, molemmat lisäksi samassa paikassa. Jalkapallopeliä odotellessa viihdettä tarjosi EPS-Jokerit jääkiekko-ottelu.  Jalkapallo-ottelun loputtua palasin harjoitushalliin odottelemaan treenien loppumista. Sillä välin hallin toiseen päätyyn oli täysin odottamatta ilmestynyt pienimuotoinen buffetti. Pelicans oli saapunut -06 ikäluokan vieraaksi,  ja sen kunniaksi oli pantu pöytä koreaksi. Tarjolla oli kahvia, teetä ja pillimehua. Suuhunpantavaksi pullaa, mustikkapiirakkaa ja mokkapaloja. Ostin mokkapalan (1,50 EUR). Kahvikiintiö oli jo tältä päivältä täynnä.

Pohja oli varsin paksu ja kuohkean oloinen. Valitettavasti oli päässyt hieman kuivahtamaan. Kuorrute oli lähes samanvärinen kuin pohjakin, jopa pitkänmalliset strösselit olivat samaa sävyä. Kuorrute maistui lähinnä suklaalta, kahvin makua en siitä löytänyt. En osaa sanoa oliko kahvi tarkoituksella jätetty pois. Oli miten oli, minä en pidä sitä kovin hyvänä ajatuksena.  Pieni miinus tällä kertaa pohjasta, isompi kuorrutteesta. Iso plussa yllätysmomentista, hienoa että tarjoilua järjestetään yksittäisen ottelun yhteyteen.

 

 

 

Tänään ei ollut ohjelmassa muuta tapahtumaa kuin vakiomuotoiset harkkakuskaukset Espoonlahden urheilupuistoon. Yhdet aamupäivällä ja toiset iltapäivällä. Aamupäivällä, kun tytär oli saatu harjoituksiin ja poika yleisöluisteluun, kävelin joutessani kentänlaitoja. Huomasin että kummitytölläni on peli ja hetken pällisteltyäni havaitsen vanhempansakin kentän laidalta. Menin sanomaan päivää. Ovat lukeneet blogiani ja ystävällisesti vinkkasivat että Kaitaan koululla olisi mokkapalaa tarjolla, ovat itsekin sinne kohta lähdössä. Tiedossa oli mokkapalojen varsin rajoitettu saatavuus,  joten lähdin samantien autolle ja suuntasin kohti Iivisniemeä. Ehtisin sopivasti käymään siellä ennen harjoitusten päättymistä.

Koululla oli jokin tapahtuma, nähtävästi oppilaille ja heidän vanhemmilleen pääosin  suunnattu. Ystäväni olivat lähteneet perääni aikalailla heti, pääsin viime metrit vielä heidän kyydillään. Itse olin jättänyt auton hieman kauemmaksi. Sain opastuksen myyntipisteen luo. Mokkapaloja ei tietenkään näkynyt. Asiaa tiedusteltuani sain kuulla että kaikki kolme pellillistä oli jo myyty. Ei ihme että olivat loppuneet alkuunsa. Oli tyydyttävä johonkin muuhun. Unelma mokkapalasta vaihtui palaan unelmatorttua (1 euro, ihan hyvää) ja kahvikupilliseen (1 euro).

Harmitteluni loppuneesta mokkapaloista innosti kuitenkin myyjät keskustelemaan aiheesta keskenään. En voinut tietenkään välttyä kuulemasta keskustelua, erityisesti huomioni kiinnittyi mainintaan siitä että mokkapalat olisivat eteläisessä Suomessa yleisimmillään. Pohjoisemmissa urheilutapahtumissa niitä olisi kuulemani mukaan hiukan harvemmin tarjolla. Mikäli lukijoillani on vastaavanlaisia kokemuksia, lukisin niistä mielelläni kommenteissa. Jälkikasvuni on vielä sen verran nuorta, että kovin pitkiä pelimatkoja ei ole vielä tehty.

Poistuin ystävieni seuraan syömään unelmatorttuni ja sieltä edelleen kyyditsemis hommiin. Ehkäpä ensi viikonloppuna on parempi onni mokkapalojen osalta.

Tänään oli vuorossa Espoon Liigan lopputurnaus Metsämaan urheilukentällä. Kalajärveä tuo kai on, joka tapauksessa siellä missä on niitä örkkikatuja.

Aurinkoinen sää suosi tapahtumaa ja Pohjois-Espoon Ponsi oli järjestänyt paikalle buffetin arpajaisineen.  Kiireisestä aamusta johtuen aamiainen oli jäänyt väliin, ja suunnistin pikaisen maastossa käynnin jälkeen myyntitiskille. Tarjolla oli melko perinteinen kattaus. Virvokkeita, pitsanpaloja, leipiä, pullaa, grillimakkaraa ja piristävänä yksityiskohtana karjalanpiirakoita munavoilla.  Mokkapaloja oli yksi pellillinen. Myyjä otti palasen ja asetteli kulmapalan pahvilautaselle. Olisin saanut itsekin ottaa palan, mutta olin jo ehtinyt toiseen päähän tiskiä pumppaamaan kahvia. Onnistuin näin välttymään valinnan vaikeudelta. Mokkapala maksoi kaksi euroa, kahvi puolitoista. Vakiohinta siis.

Mokkapala oli melko suureksi leikattu. Saamani kulmapala näytti hiukan suuremmalta kuin keskirivin palat. Kuorrute ja pohja olivat väriltään normaalin ruskeat. Pohja oli paksu eikä kovin kuohkea, jopa hieman tiiviinoloinen. Ehkä siitä johtuen hieman kuivakka. Hyvän makuinen silti. Kuorrute oli hyvän värinen, reunoilla tosin oli selkeitä valumia. Nonparellit olivat pieniä ja pyöreitä, tavallisen monivärinen valikoima hieman säästellen ripoteltuna. Kuorrutteessa maistui kahvi ihan mukavasti ja plussaa myös mokkapalan koosta. Pohjan rakenne oli vähän heikommasta päästä, mutta kauniilla säällä se haitannut. Sadekelillä olisi jäänyt huonompi maku.

Tänään mokkapala siunaantui melkolailla yllättäen. Olin aamusta asiakkaan tiloissa ja palaamassa iltapäiväksi omalle konttorille. Kollega laittoi viestin että omassa ruokalassa oli yllättäen mokkapala jälkkäriksi, joten lounaspaikan valinta oli helppo homma. Olin kyllä ajatellut jättää teollisesti valmistetut mokkapalat blogini ulkopuolelle, mutta tämä asettuu vähän kotitekoisen ja teollisen välimaastoon.

Maltoin syödä pääruuan ennen jälkkäriä. Palan sai itse ottaa jälkkäritiskiltä. Palat olivat leikattu varsin tasakokoisiksi, valinnanvaikeutta ei ollut.  Sain tietää että mokkapalat oli valmistettu alusta asti paikan päällä. Pohja oli tehty edellisenä iltapäivänä. Kuorrutus oli hoidettu tänään aamulla.  Nappasin mokkapalan lautaselle, kahvimuki toiseen käteen ja siirryin portaita ylös omalle työpisteelle.

Kuten kuvasta näkyy mokkapalan pohja on melko paksu, toiselta puolelta hieman paksumpi. Aiemmin arvioimani mokkapalat ovat olleet selkeästi ohuempia. Koristeet puuttuivat tällä kertaa kokonaan. Maultaan mokkapala ei erityisemmin erottunut edukseen. Pohjan koostumus oli hyvä, ehkä hiukan kuiva. Kovin makea se ei myöskään ollut. Kahvi maistui kuorrutteessa hieman, mutta maku ei ollut kovin vahva. Mukista nautittu kahvi sen sijaan oli totutun hyvää. Mokkapalaa voisi kuvailla hieman suurkeittiömäiseksi ja tavanomaiseksi, mutta ei kuitenkaan teolliseksi. Ihan ok, mutta ei pärjää hyville kotitekoisille.

 

Perjantaille järjestyi mokkapala hieman yllättäen. Pojalla oli maalivahtiharkat Espoonlahden harjoitushallissa. Kahvin olin ehtinyt jo juomaan Espoonlahden jäähallin kahvilassa. Sillä välin Espoon Pesis oli järjestänyt kahvimyynnin pesäpallokentän yhteyteen. Vaimo sattui tulemaan sitä kautta hallille ja huomasi että siellä on myyntiä. Hänellä ei ollut käteistä joten menin ostamaan hänelle kahvin.

Hinnastossa ei ollut mainintaa mokkapaloista, mutta havaitsin tiskin takana pellillisen.  Kaksi kahvia, mokkapala ja pieni pyöreä pitsantapainen (Lidlin pakaste) kustansi 4,50 euroa. Kämmäsin vähän kahvin kanssa, laitoin kuppiin tottumuksesta maitoa vaikka ei pitänyt.  Sain onneksi toisen kupin mustana santsikupin hinnalla. Mokkapalan osuudeksi jäi euro. Menin kuvaamaan mokkapalan jäähallin puolelle. Olin säätänyt jo ihan riittävästi, enkä halunnut kiinnittää enempää huomiota.

Mokkapala itsessään oli melko pieni verrattuna edellisiin, mutta hintaan nähden koko oli oikein sopiva. Kuorrute ja pohja olivat perinteisen tummanruskeat. Koristeena oli kahta lajia nonparelleja. Pallonmuotoisia erilaisissa ruskean sävyissä sekä vaaleampia. Lisäksi oli vihreitä pitkulaisia, selvästi vähemmän. Yhteen nurkkaan (kuvassa vasemmalla ylhäällä) oli nonparelleja kasaantunut hieman enemmän.  Maultaan mokkapala oli varsin tavanomainen, ei toki millään tavalla huono. Pohja oli ehkä hieman kuivahko verrattuna tämän blogin aikaisempiin näytteisiin. Kokonaisuutena ihan ok.

Tämä jäänee viikonlopun osalta ainoaksi mokkapalaksi. Lauantaina oli ohjelmassa Pohjois-Espoon Ponnen järjestämä Karuselliturnaus. Se jää kuitenkin väliin flunssan vuoksi.

 

Viikonlopun yllä roikkui pitkään mokkapalattoman viikonlopun uhka. Poika ei ollutkaan turnauskokoonpanossa Rajamäellä ja tyttärellä oli vain Espoon liigan jalkapallopeli.
Kanta-Hämeessä asuvan ystäväni perjantaina lähettämä mokkapalamaisen kakun kuva saattaisi jäädä viikon ainoaksi mokkapalantyyppiseksi havainnoksi.

Lauantaiaamu lupasi kuitenkin hyvää. Matinkylän jäähallin parkkipaikalla oli runsaasti autoja ja jäähallin seinustalle oli viritetty myyntipaikka kaasugrilleineen.  Pettymyksekseni myynnissä oli lähinnä makkaraa ja virvokkeita. Makkaraa tosin kahta sorttia: Eurolla sai nysän, perusmakkara maksoi kaksi euroa. Siirryin hieman harmissani jalkapallokentälle.

25 minuutin pelin jälkeen seurasi lyhyt puoliaika, päätin kuitenkin hakea kahvin. Buffetti oli Blues Juniorsin järjestämä ja muuan mies oli käynyt sitä vielä erikseen jalkapallokentän reunalla mainostamassa. Sen lisäksi kyseinen seura on joutunut kärsimään espoolaisen edustuskiekon alennustilasta, kaikki tuki olisi varmasti tarpeen.

Päätin vielä kokeilla onneani ja kiertää harjoitushallin sisätilojen kautta, usein siellä on toinen myyntipiste. Näin oli tänäänkin ja pian olinkin mokkapalaostoksilla.
Tarjolla oli kaksi vielä korkkaamatonta peltiä. Toinen oli perinteinen tummanruskealla kuorrutteella. Toisen pellillisen kuorrute oli vaaleampi, ehkä hieman kellertävä.
Koristeet oli tällä kertaa jätetty molemmista pois.  Myyjätär antoi valita mokkapalan vapaasti. Tummemmat mokkapalat olivat ehkä hieman suurempia ja jopa paksumpia, mutta päädyin uteliaisuuttani vaaleaan mokkapalaan. Juomaksi taas kahvi. Mokkapalat oli maltillisesti hinnoiteltu, 1,5 euroa. Kahvi oli saman hintainen.

Mokkapala oli tuore, pohja oli kostea ja mehevä. Kerrassaan herkullinen. Kuorrutteesta en varsinaisesti maistanut mitään makua. Makea se toki oli, kuten asiaan kuuluukin.
Kokonaisuutena oikein hyvin toteutettu mokkapala, koristeiden puutteesta huolimatta. Kotiin ajellessa suussa oli edelleen mukava makea jälkimaku. Varsin onnistunut aamupäivä.