Viikonlopun yllä roikkui pitkään mokkapalattoman viikonlopun uhka. Poika ei ollutkaan turnauskokoonpanossa Rajamäellä ja tyttärellä oli vain Espoon liigan jalkapallopeli.
Kanta-Hämeessä asuvan ystäväni perjantaina lähettämä mokkapalamaisen kakun kuva saattaisi jäädä viikon ainoaksi mokkapalantyyppiseksi havainnoksi.
Lauantaiaamu lupasi kuitenkin hyvää. Matinkylän jäähallin parkkipaikalla oli runsaasti autoja ja jäähallin seinustalle oli viritetty myyntipaikka kaasugrilleineen. Pettymyksekseni myynnissä oli lähinnä makkaraa ja virvokkeita. Makkaraa tosin kahta sorttia: Eurolla sai nysän, perusmakkara maksoi kaksi euroa. Siirryin hieman harmissani jalkapallokentälle.
25 minuutin pelin jälkeen seurasi lyhyt puoliaika, päätin kuitenkin hakea kahvin. Buffetti oli Blues Juniorsin järjestämä ja muuan mies oli käynyt sitä vielä erikseen jalkapallokentän reunalla mainostamassa. Sen lisäksi kyseinen seura on joutunut kärsimään espoolaisen edustuskiekon alennustilasta, kaikki tuki olisi varmasti tarpeen.
Päätin vielä kokeilla onneani ja kiertää harjoitushallin sisätilojen kautta, usein siellä on toinen myyntipiste. Näin oli tänäänkin ja pian olinkin mokkapalaostoksilla.
Tarjolla oli kaksi vielä korkkaamatonta peltiä. Toinen oli perinteinen tummanruskealla kuorrutteella. Toisen pellillisen kuorrute oli vaaleampi, ehkä hieman kellertävä.
Koristeet oli tällä kertaa jätetty molemmista pois. Myyjätär antoi valita mokkapalan vapaasti. Tummemmat mokkapalat olivat ehkä hieman suurempia ja jopa paksumpia, mutta päädyin uteliaisuuttani vaaleaan mokkapalaan. Juomaksi taas kahvi. Mokkapalat oli maltillisesti hinnoiteltu, 1,5 euroa. Kahvi oli saman hintainen.
Mokkapala oli tuore, pohja oli kostea ja mehevä. Kerrassaan herkullinen. Kuorrutteesta en varsinaisesti maistanut mitään makua. Makea se toki oli, kuten asiaan kuuluukin.
Kokonaisuutena oikein hyvin toteutettu mokkapala, koristeiden puutteesta huolimatta. Kotiin ajellessa suussa oli edelleen mukava makea jälkimaku. Varsin onnistunut aamupäivä.
Mokkapala 